Tanssii toladega
Maanantai, marraskuu 7th, 2011Televisio tarvitsee tolasid, jolle helppo tööinimene voi myös elää ilman liikaa ajattelematta tai aivot ilman. Kaikki selitetään auki ja kutistuu algosakesteks.
En ole tällä kaudella katsonut mitään "Tanssii tähtien kanssa" ohjelmaa mutta pidän itse kuitenkin toimivaltainen aiheesta lausuntoa. Jopa enemmän kuin ne, jotka eivät ole koskaan TTV: tä tutkinut mutta katsovat, että sen mukaan ei ole tarvetta.
Mikä minua tanssisali luona häiritsee? Ensinnäkin se, että katsojan ei tarvitse tehdä mitään. Sen sijaan, että katsoja löytää itselleen tantsupartneri ja tekee joitakin liikkeitä, annetaan sille hyötyä muiden suorituksia. Nykyään ei kai enää sanoa, että menin ulos ravintolan / discole / jonnekin muualle kohti tanssimaan, vaan "katsoin tanssi televisiossa." Tanssi on tehty telepurki, tehty edullista viihdettä, jossa jokainen voi tuntea olevansa osava ja kauniina.
Olen kuitenkin lukenut sen voi näkyä verkossa, joka vielä vahvistavat käsitystäni siitä, että en ole mistään merkittävästä vailla. Esimerkiksi viime viikolla oli se tapahtuma kun Kati Toots laskeutui lyhyttä hametta siirtämällä pitkin nauhaa alle. Miehillä on näin köydellä laskeuduttaessa housut jalassa ja näky ei kiusalliseksi. Jos se tehdään hame ja haara-asennossa jalat, niin minä siellä kyllä mitään naisellista ei. Muistan aivan yksi mummo kerrottu vitsi ilmeisesti viime vuosisadan puolivälistä (hänen noorusajast). Se on noorikust, joka menee lääkäriin ja valittaa, että ei voi pissida. Lääkäri tutkii edestä ja takaa ja sanoo: "Sen jälkeen pyyhi edestä taaksepäin."
Naisille on sallittua nykyään laajentunut mutta minä en nähnyt Kati, hame ja nauha on jotain naisellista tai kaunista. Eilen illalla tuli kuva peaproovi putoamisesta, jossa taas Kati yksi toimija.
Tämän kuvan perusteella olen tyytyväinen valokuvaajan, joka tällaisen hetken tallentui. Tämä Kati onnellinen kasvot kun hän on pannut kätensä Otin vastaan (luultavasti parhaassa tarkoituksessa) ansaitsee myös live action katselua. Kyseessä on peaproovis tapahtunut myöhemmin ei toisteta. Sitä seuraava uutinen oli Anna Levandi pois pillamisest kumppanin käsistä, jonka jälkeen tuli tarkastusta käydä ensiavussa. Miehet, mitä te teette niiden naisten, että asia päättyy kaatumisia? Ymmärrän, että menossa jännitystä ja võidutahe asettaa rajoja kompama kuitenkin koko asian idea olisi nimittäin tanssia nautinnon saaminen, ei liikaa riskinottoa.
Kaiken tämän jälkeen on teemaan kysyä, että onko televisio jäljittelee elämää ja elämä jäljittelee televisooni. Tällainen graffiti oli Patküla näköalatasanne lähellä ja ilmeisesti siellä on vielä toistaiseksi ellei sitä ole sittemmin poistettu. Erityisesti pitäisi kysyä, että koska televisiointi esitetään siellä toimijoita ja missä määrin käyttäytyvät osallistujat heille ennalta sääntöjen mukaisesti. Kaatumiset ja vammat ovat urheilu (aktiivinen liikkuvuus) kirjataan yksi alalajeista, joka on aina mainitsemisen teleuudistes, erityisesti jos siihen on liittynyt kuolema osallistuja tai jostakin arvokkaasta paikasta menettäminen. Jos tässä alkaa ajatella eteenpäin, sitten yhtäkkiä kymmenet tuhannet ihmiset vaatavadki tätä ohjelmaa pahaa irvega, että kun yksi tai toinen osapuoli putoaa tai väärässä, jotta se parastada.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tanssisali sopii tarkastella niille, jotka haluavat nähdä itsensä tolaks toimivia toimijoita. Se kilpailee hieman laulujen ohjelma "Laulupealinn", jossa osallistujat ovat samankaltaisia osallistumisen syihin (kilpailu keskenään, palkinto) mutta pääsee ainakin fyysisen kivun mahdollisuutta.
Uskon, että valtaosa tanssisali ja laulusaate katsojista elämässään niistä jommankumman eivät välitä, koska muuten he eivät tarkastelemaan sitä televisiosta. Joka tutkii esimerkiksi televisiossa ihmisiä autollaan töihin ja illalla kotiin matkustamaan (niitä voidaan sabotoida, laittaa kilpailemaan liikennerikkomuksista seuraavassa tai nopeudessa, jne.), asunnossa asuminen (TV-sarja koskaan "Baari"), lemmikki vastaan huolenpidosta (koiran kävellessä ja kilpailuihin osallistumiseen) tai vaikkapa tietokoneella työskentelystä . Nämä toimet on meillä nimittäin päivittäin ja sen jälkeen ei ole ne myös loistokasta. Toisaalta tanssi ja laulu ovat toimintoja, jotka säännöllisesti harrastaa vain pieni osa yhteiskunnasta (kapea, musiikillisessa) ja sillä on merkittävä osa yleisöstä. Nyt syntyy tietenkin kysymys, että onko olemassa valinnan tarkistamaan ne edelleen tanssi-ja laulusaateid tai jotain harivamat mutta siihen ei voi vastata ja ei ole vaihtoehtoisia televisio-ohjelmien jokin erilainen sisältö ja saateformaadiga.






